Synnytystrauma - itkun, pelkojen ja kipujen syynä voi olla synnytys


Vauva itkee eikä mikään auta. Syli ja keinutus rauhoittaa hetkeksi, mutta kohta itku jatkuu taas. Tämä on vanhemmille lohdutonta ja rankkaa. Mitä teen väärin, miksi minä en saa nauttia ihanasta vauvantuoksuisesta elämästä? Enkö osaa olla oikeanlainen vanhempi lapselleni?

Synnytys on vauvalle aina suuri muutos. Kohdun lämpö ja turva vaihtuu hetkessä kirkkaisiin valoihin, koviin ja vieraisiin ääniin, kylmyyteen. Tätä saattaa edeltää rankka synnytys, joka kenties joudutaan käynnistämään, jossa vauva voi jäädä jumiin ja elintoiminnot voivat laskea jolloin vauva kokee pelkoa ja hätää. Hän ei ymmärrä mitä tapahtuu, ja on yksin matkalla kohti tuntematonta. Elämä muuttuu - lopullisesti.

Synnytys voi olla vauvalle traumaattinen kokemus. Pieni ihminen on vielä hyvin herkkä ja koettu pelko sekä hätä voi jäädä jälkenä vauvan kehon tai mielen muistiin. Käsittelemätön synnytystrauma voi näkyä vielä aikuisenakin ja selittää outoja pelkoja tai käytöstä tietyissä tilanteissa.

Vauva tarvitsee paljon syliä ja läheisyyttä joka tuo hänelle turvaa sekä auttaa häntä tunnistamaan ja säätelemään omia tunteitaan. Kosketus poistaa tehokkaasti myös synnytyksen aiheuttamia kehon jännitteitä ja vähentää kehon stressihormonitasoa poistaen näin stressiä sekä keholta että mielestä. Lempeän kosketuksen avulla vauva vähitellen rentoutuu ja saa hyviä kokemuksia elämästä kohdun ulkopuolella.

Synnytys voi jättää vauvan herkälle keholle myös fyysistä kipua, joka entisestään vaikeuttaa sopeutumista uuteen elämään. Yksi erittäin yleinen, mutta koululääketieteen vielä huonosti tunnistama oireiden aiheuttaja on vauvan niskajumi joka syntyy raskauden loppuvaiheen huonosta asennosta tai synnytyksen aiheuttamasta kovasta paineesta pään ja niskan alueelle. Hermosäikeet sekä kudokset voivat altistua pienille venähdyksille tai vaurioille ja nämä pienenpienet vauriot voivat arpeutuessaan aiheuttaa ongelmia nikamien välistä tuleville hermosäikeille ja muille kudoksille. Niskan kallonpohjasta lähtevä tärkeä hermo; vagus- eli kiertäjähermo kiertää kehossamme ja hermottaa suurimman osan sisäelimistämme. Se hermottaa myös ruokatorven sekä vastaa mahahappojen erityksestä. Tämän vuoksi niskajumit ovatkin usein suoraan yhteydessä vauvan vatsavaivoihin sekä myös refluksioireisiin. Helpoin tapa huomata vauvan niskan jäykkyys on seurata, kääntääkö vauva sujuvasti päätään molempiin suuntiin. Mikäli vauva pitää päätään mieluummin toiseen suuntaan, on niska yleensä jumissa ja pään toiselle puolelle kääntäminen on vaikeaa, joskus jopa mahdotonta.

Vagushermon vaurioita on vaikea havaita lääketieteellisissä tutkimuksissa, ja monesti vauvan kipuitkua erehdytään luulemaan koliikiksi. Oman hoitokokemukseni (n. 2000 vauvaa) mukaan vauvan runsaat vatsavaivat ja kipuitkut ovat kuitenkin hyvin usein yhteydessä niskassa olevaan jumitilaan sekä haastavaan synnytykseen. Niskat ja synnytyksen aiheuttama trauma on helppo hoitaa kuntoon vauvojen hoitoon perehtyneen ja siihen koulutetun vyöhyketerapeutin/ vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan ammattilaisen vastaanotolla. Ja lähes aina kun niskajumit helpottavat, loppuvat myös vatsavaivat ja itkuisuus!

Kotona niskaa voi avata aktivoimalla vauvaa mahdollisimman paljon molempiin suuntiin. Kanto- ja syöttöasennot kannattaa tarkastaa sekä huolehtia siitä, että vauva nukkuu molemmilla kyljillä tasaisesti. Vauvaa kiinnostavat asiat (pienellä vauvalla esim. valot, hoitopöydän kuvat jne.) kannattaa asettaa niin, että vauva joutuu itse kääntämään päätään jäykemmälle puolelle niitä katsoessaan. Myös pienet lempeät koko kehon keinuttelut rentouttavat niskaa. Väkisin päätä ei saa kääntää, vaan se tulee tehdä aina vauvan ehdoilla.

Vauvan hierominen on upea tapa antaa lapselle tärkeää läheisyyttä ja kosketusta. Netistä löytyy hyvät ohjeet, joiden avulla vauvahieronnan otteita voi opetella kotona. Koko kehon vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan oppii parhaiten vanhemmille järjestetyillä kursseilla, jotka ovatkin saaneet suuren suosion vanhempien keskuudessa. Kaikki vauvat hyötyvät kosketuksesta - se on upea rakkauden ja läsnäolon hetki niin lapselle kuin vanhemmillekin auttaen samalla vauvaa tutustumaan myös omaan kehoonsa. Säännöllisesti tehty vyöhyketerapeuttinen vauvahieronta poistaa synnytyksen aiheuttamaa stressiä sekä rentouttaa vauvaa, ja tulokset ovatkin pian nähtävissä. Itkevästä vauvasta kuoriutuu nopeasti elämää avoimesti tarkkaileva sekä tyytyväinen vauva. Vauvantuoksuisesta elämästä voi nauttia koko perhe! Tiina Rytkönen

Elonaskel

vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan asiantuntija/ kouluttaja dipl.vyöhyketerapeutti

www.vauvahieronta.fi

18.11.2020

OULU

Vauvahierontakurssi vanhemmille (Niina Tapio)

23.11.2020

VANTAA/ Kivistö - päiväkurssi

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Airi Imppola-Lahti)

23.11.2020

VANTAA/Kivistö - iltakurssi

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Airi Imppola-Lahti)

6.12.2020

HELSINKI / Malmi

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Tanja Hakala)

Please reload

Vyöhyketerapeuttinen

VauvaHieronta

VANHEMMAT KERTOVAT

Meidän pieni poika on saanut hieronnasta erinomaista apua vatsavaivoihin jo kolmiviikkoisesta lähtien, nyt kahdeksanviikkoisena eron huomaa selvästi! Edelleen käydään hieronnassa viikottain, sillä pikkumies selvästi nauttii siitä ja vatsavaivat pysyvät kurissa. Lisäksi saaduista vinkeistä sekä hierontaopeista on ollut hyötyä täällä kotosalla, jossa on voinut itse helpottaa pikkuisen oloa kotihieronnalla. Suosittelen lämpimästi!

Marjo M.

me Autamme sinua ja vauvaasi voimaan hyvin

© vauvahieronta.fi 2016