Lapsen herkkyys näkyy myös keholla

7.3.2017

Herkkä lapsi reagoi helposti myös fyysisesti. Erilaiset muutokset totuttuihin asioihin aiheuttavat helposti herkälle lapselle myös fyysisiä oireita: ihottumia, ummetusta, vatsakipua tai uniongelmia. Muutokset voivat olla perheen arjessa tapahtuvia uusia asioita, tuttujen rutiinien muuttumista tai vaikkapa voimakkaita kehityksen vaiheita.

 

Tänä päivänä puhutaan paljon erityisherkkyydestä, josta onkin jo paljon tietoa saatavilla. Myös lapsissa herkkyys voi näkyä jo ihan vauvana. Erityisherkkyys on synnynnäinen, hermostollinen ominaisuus, jota ilmenee n. 15–20 prosentilla ihmisistä. Erityisherkän ihmisen hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista laajemmin ja syvällisemmin. Käytännössä tämä näkyy tarkkana havainnointikykynä, kokemisen syvyytenä sekä monipuolisena ja syvällisenä asioiden käsittelykykynä. Erityisherkät ihmiset ovat usein tunnollisia, empaattisia, pohdiskelevia sekä luovia. Melu, kiire ja negatiivinen ilmapiiri kuormittavat heitä helposti ja he voivat kokea helposti itsensä ulkopuoliseksi ja erilaiseksi.

 

Lapsella herkkyys näkyy helposti kehollisina oireina. Vauvalla se voi ilmetä myös tyytymättömyytenä sekä runsaana itkuisuutena jolle ei löydy selkeää syytä. Herkät vauvat ovat jo pienenä tarkkailijoita, jotka tutkivat tarkasti ympärillä olevia asioita. He voivat olla säikkyjä koville äänille tai omille heiluville käsille. He saattavat kokea turvattomuutta ilman vaatteita. Lattialla sekä hoitopöydällä vauva ei välttämättä viihdy, koska sieltä maailma näyttää kovin suurelta ja turvattomalta. He ovat monesti hyvin kiinni äidissä ja syli onkin usein ainut paikka jossa vauva edes hetkeksi rauhoittuu. Herkällä vauvalla runsaan itkuisuuden takana on usein synnytys, joka on ollut lapselle stressaava kokemus. Tämä stressi on jäänyt lapsen kehomuistiin, aiheuttaen hänelle kehon jäykkyyttä, ongelmia suolistossa, niskojen jumia sekä huonoa oloa ja tyytymättömyyttä. Itkuiset vauvat hyötyvät valtavasti kehohoidosta ja vyöhyketerapeuttisella hieronnalla itkuisuus helpottaakin usein hyvin nopeasti, kun stressi saadaan purettua keholta. Itkuisesta vauvasta kuoriutuu hoidon avulla pian hymyilevä maailman tarkkailija.

 

Vauvojen lisäksi kohtaan omassa työssäni paljon myös leikki-ikäisiä lapsia, jotka tunnistan erityisherkiksi. Leikki-ikäiset lapset tulevat hoitooni yleensä uniongelmien tai ihottumien vuoksi. Kun asiaa lähdetään purkamaan, on ongelman alkamista yleensä aina edeltänyt jokin voimakas kehitysvaihe tai muutos perheen arjessa. Herkän lapsen keho ja erityisesti keskushermosto reagoi tavallista voimakkaammin näihin muutoksiin ja aiheuttaa levottomuutta ja erilaisia oireita joista yleisimpiä ovat juuri ihottumat ja uniongelmat. Aiemmin hyvin nukkunut lapsi voi alkaa heräilemään tunnin välein ja rauhoittuminen on vaikeaa. Tähän voi liittyä myös öiset kauhukohtaukset, jotka voivat olla hurjan näköisiä huutokohtauksia. Lapsi huutaa unen ja valveen rajamailla ja tätä on vaikea saada loppumaan. Ylitilassa oleva keskushermosto saadaan hyvin rauhoitettua vyöhyketerapeuttisella hieronnalla ja unet saadaan palautettua 2-3 hoidon avulla nopeasti. Kauhukohtaukset loppuvat usein jo ensimmäisen hoidon jälkeen.

 

Usein erityisherkkien lasten vanhemmista ainakin toinen on myös herkkä. Aiheeseen tutustuminen tuo paljon ymmärrystä asioille! Kyseessä ei ole ”vika” vaan luontainen ominaisuus, joka on oikein ymmärrettynä suuri vahvuus elämässä. Lisää erityisherkkyydestä voit lukea esim. Suomen HSP-Erityisherkät ry nettisivuilta (http://erityisherkat.wixsite.com/erityisherkat). Sivuilta löytyy myös hyvä esite ”Erityisherkkä lapsi” johon kannattaa tutustua jos aihe kiinnostaa: http://media.wix.com/ugd/ea89b1_fd339e439f4c4553ab9dbc4a336c8bca.pdf

 

Herkkien lasten vanhemmille suosittelen aina myös hieronnan opettelemista kotikäyttöön. Vyöhyketerapeuttinen hieronta on upea apu rentouttamaan herkän lapsen kehoa ja säännöllisesti arjessa tehty hieronta estää hermoston ylireagoinnin ja ennalta ehkäisee myös monia kehollisia oireita joilla on suuri vaikutus myös tasapainoiseen mieleen. Hieronnassa kannattaa hyödyntää kehon rauhoittavia paikkoja joita ovat pää, selkä, kyljet sekä jalkojen ja käsien ulkoreunat. Rauhoittava hieronta tehdään lempeällä otteella, isolla kämmenellä kehoa rauhallisesti sivellen.  Hieronta kannattaa yhdistää jokapäiväisiin iltarutiineihin ja siihen voi yhdistää vaikka tarinoita tai laulua. Sopiva aika hieronnalle on n. 10 minuuttia kerrallaan.

 

Vyöhyketerapeuttista hierontaa voi oppia lisää kurssilla joita järjestetään eri paikkakunnilla tai kotona videokurssin avulla. Videokurssin oppeja voi hyödyntää kaiken ikäisiin lapsiin. Koulutetut hoitajat auttavat mielellään jos omat voimat eivät riitä. Vastaanotolla vanhemmat saavat aina myös vinkkejä kotihoitoon. Lisätiedot kaikista vaihtoehdoista löydät www.vauvahieronta.fi sivuilta.

 

Tiina Rytkönen / Elonaskel

kehotunneterapeutti

dipl.vyöhyketerapeutti

vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan asiantuntija

www.vauvahieronta.fi

 

Share on Facebook
Share on Twitter
Please reload

7.10.2020

OULU

Vauvahierontakurssi vanhemmille (Niina Tapio)

19.10.2020

VANTAA/ Kivistö

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Airi Imppola-Lahti)

26.10.2020

VIHTI/NUMMELA

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Sirpa Kesäläinen)

1.11.2020

HELSINKI / Malmi

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Tanja Hakala)

8.11.2020

HELSINKI / Kaartinkaupunki

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Tanja Hakala)

Please reload

Vyöhyketerapeuttinen

VauvaHieronta

VANHEMMAT KERTOVAT

Meidän pieni poika on saanut hieronnasta erinomaista apua vatsavaivoihin jo kolmiviikkoisesta lähtien, nyt kahdeksanviikkoisena eron huomaa selvästi! Edelleen käydään hieronnassa viikottain, sillä pikkumies selvästi nauttii siitä ja vatsavaivat pysyvät kurissa. Lisäksi saaduista vinkeistä sekä hierontaopeista on ollut hyötyä täällä kotosalla, jossa on voinut itse helpottaa pikkuisen oloa kotihieronnalla. Suosittelen lämpimästi!

Marjo M.

me Autamme sinua ja vauvaasi voimaan hyvin

© vauvahieronta.fi 2016