Vatsavaivat &  koliikki

 

Vastasyntyneen vauvan suolisto ei ole vielä täysin kehittynyt ja tämä aiheuttaa usein vatsavaivoja jotka voivat ilmetä ummetuksena, ripulina, kouristuksina tai ilmavaivoina.

 

Koliikki alkaa yleensä n. 2 viikon iässä ja loppuu n. 3-4 kk:n iässä. Jopa yli 10 % vauvoista kärsii koliikista. Koliikki itku on tuskaista eikä siihen tavanomainen rauhoittelu auta. Tämä on myös vanhemmille hyvin rankkaa. Koliikkia on tutkittu paljon, mutta selvää syytä sille ei ole löydetty. Yleisesti syynä pidetään suoliston toiminnan hidasta kehittymistä ja sen kaasunmuodostumista, hermoston kehittymistä sekä muita kehon toiminnallisia muutoksia.

 

Koliikkihoidon tärkeä osa on vauvan rentouttaminen. Kun vauva itkee paljon, hänen lihaksistonsa, erityisesti pallea- ja vatsanlihakset jännittyvät. Lihasjännitys aiheuttaa kipuja, huonoa oloa ja levotonta unta. Hieronta tutkitusti laukaisee kehossa olevia jännityksiä ja rentoutunut lapsi myös nukkuu paremmin. Hieronta myös vahvistaa vauvan yleiskuntoa; se vilkastuttaa verenkiertoa, syventää hengitystä sekä parantaa ruoansulatusta.

 

Vatsavaivoista kärsivän vauvan suolisto hyötyy liikkeestä. Sylissä kantaminen, keinuttelu sekä pystyasennossa pitäminen saavat suoliston kaasut liikkeelle. Kantoliinalla kantaessa vanhempi saa omat kätensä vapaaksi ja vauva saa suoliliikunnan lisäksi kaipaamaansa lämpöä ja läheisyyttä. Myös lämmin kylpy ja esim. lämmitetty kauratyyny rentouttavat tehokkaasti vauvaa.

 

Kallonpohjasta kulkeva vagus- eli kiertäjähermo kiertää kehossamme ja hermottaa suurimman osan sisäelimistämme sekä vaikuttaa mm. ruokatorven, mahalaukun ja suoliston toimintaan. On yleistä että koliikkivaivoista kärsivällä vauvalla tämä hermo on jumissa. Tämän huomaa helposti siitä, että vauva pitää ja kääntää päätään mielellään vain toiseen suuntaan. Vauvan pää, niska ja kaula ovat usein loppuraskauden ajan huonossa asennossa äidin lantiossa ja synnytyksen aikana pään alueelle kohdistuva paine kasvaa. Niska altistuu rasitukselle, kiristyksille ja jännitykselle joka voi aiheuttaa niskan jumitilan.  Kireät lonkankoukistajat voivat myös painaa vauvan paksusuolta ja aiheuttaa kovaakin kipua. Tällaiset hermo- ja lihaspinteet ovat yleensä nopeasti hoidettavissa vyöhyketerapeuttisella hieronnalla kuntoon.

 

Vatsavaivaisen vauvan suolistoa kannattaa vahvistaa myös maitohappobakteereiden avulla. Ne ovat luonnollinen tuki suoliston hyvälle bakteerikannalle. Myös sopivan D-vitamiinin löytyminen on tärkeää vauvalle.

 

Imettävän äidin ruokavaliolla on myös suuri merkitys vauvan vatsan toimintaan. Jos vauvalla on vatsaoireita, kannattaa tutustua imettävän äidin ruokavalio- osioon.

 

Korvikkeissa on myös paljon eroja, ja sopiva korvike kannattaa etsiä kokeilemalla eri vaihtoehtoja sillä niiden sopivuus on hyvin yksilöllinen. Lehmänmaidon proteiini pilkkoutuu usein huonosti vauvan suolistossa ja on syynä moniin vatsanväänteisiin. 

 

 

 

7.10.2020

OULU

Vauvahierontakurssi vanhemmille (Niina Tapio)

19.10.2020

VANTAA/ Kivistö

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Airi Imppola-Lahti)

26.10.2020

VIHTI/NUMMELA

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Sirpa Kesäläinen)

1.11.2020

HELSINKI / Malmi

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Tanja Hakala)

8.11.2020

HELSINKI / Kaartinkaupunki

Vauvahierontakurssi Vanhemmille (Tanja Hakala)

Please reload

Vyöhyketerapeuttinen

VauvaHieronta

VANHEMMAT KERTOVAT

Meidän pieni poika on saanut hieronnasta erinomaista apua vatsavaivoihin jo kolmiviikkoisesta lähtien, nyt kahdeksanviikkoisena eron huomaa selvästi! Edelleen käydään hieronnassa viikottain, sillä pikkumies selvästi nauttii siitä ja vatsavaivat pysyvät kurissa. Lisäksi saaduista vinkeistä sekä hierontaopeista on ollut hyötyä täällä kotosalla, jossa on voinut itse helpottaa pikkuisen oloa kotihieronnalla. Suosittelen lämpimästi!

Marjo M.

me Autamme sinua ja vauvaasi voimaan hyvin

© vauvahieronta.fi 2016